Takkula tallicup 1-osakilpailu, 29.3

Moikka!

Niin se vaan on meidänkin kisakausi korkattu! Hypättiin kauden avaukseksi ihan vaan 40/50 ja 50/60cm, että saataisiin varmat radat kauden alkuun. En muista, olenko tästä maininnut, mutta vaihdoin hiljattain seuraa ja edustan nykyään Lahden ratsastajia. Lahden ratsastajat järjestävät Takkulan ratsastuskoululla tallicup-kilpailun, jossa kilpaillaan neljässä osakilpailussa niin esteitä, kuin kouluakin.
Pakkasimme Hipun ja sen tallikaverin, Ruusun, traileriin jo ennen yhdeksää aamulla ja niin matka kohti Lahtea pääsi alkamaan.
Kisapaikalla kävimme ilmoittautumassa ja moikkaamassa tuttuja, minkä jälkeen otimme Hipun ja Ruusun pois kopista. Hippu oli ihan täpinöissään, varustaminen oli melko haastavaa, kun arvon neiti ei meinannut pysyä paikallaan.
Vaihtaessani omat kisakamat päälle äiti talutteli Hippua. Kävin kävelemässä kentällä muutaman kierroksen, minkä jälkeen oli radankävely ja pääsin maneesiin verryttelemään.
Verryttelyssä oli aika paljon porukkaa ja osalla ei ehkä ollut väistäminen ihan hallussa. Pääsin kuitenkin menemään askellajit läpi ja ottamaan pari hyppyä. Hippu oli tosi reipas, mutta kuunteli pidätteitä jopa yllättävän hyvin.

Verryttelyn jälkeen odottelin ehkä viisi minuuttia, minkä jälkeen pääsinkin valmistautuvana ratsukkona kiertelemään radan puolelle.
Tervehdittyäni tuomaria ja saatuani lähtömerkin aloitin radan. Ensimmäiset viisi estettä menivät tosi kivasti, laukat vaihtuivat pääsääntöisesti hyvin ja ponnistukset osui kohdilleen. Kutoselle jäätiin kauas ja itse en päässyt hyppyyn kunnolla mukaan. Seiska ja kasi hyvin ja jatkoimme uusintaan. En itse asiassa edes lähtenyt ratsastamaan aikaa, vaan tein siistit tiet. Viimeisen esteen jälkeen olin tosi helpottunut, teimme puhtaan radan ilman mitään kieltämiseen viittaavaa!

Tästä alaspäin hyppykuvat (c): Tiia Viljanen

LINKKI VIDEOON

Menin ulkokentälle kävelemään ja odottelemaan luokan loppua ja pian tulikin kutsu palkintojenjakoon. Kuulin nimeni toisena ja niin marssimme tyytyväisinä palkintojenjakoon! Kunniakierroksen jälkeen jäin suoraan maneesiin, sillä seuraavan luokan verryttely alkoi.
Verryttelyssä otin vain muutaman hypyn, Hippu ei ollut enää niin reipas, vaan otti jopa puomin, mitä se harvemmin tekee. Verryttelyaika oli melko lyhyt ja pian menin taas odottelemaan vuoroani odotusalueelle.
Olin onneksi luokan alkupäässä, joten pääsin pian radalle. Moikkasin taas tuomaria ja aloitin suorituksen. Koko perusrata oli tosi sujuva, mitään isoa säätöä ei tapahtunut. Neloselle tuli pieni haparointi, mutta siitäkin Hippu meni hyvin yli. Uusinnassa päätin ratsastaa aikaa mahdollisuuksien mukaan. Teiden kanssa ei oikein voinut pelata, joten päätin päästellä varsinkin viimeisellä suoralla niin kovaa, kuin Hippu mutkasta pystyi lähtemään. Viimeiselle esteelle lähdettiin kaukaa, mutta olin varautunut isoon hyppyyn, joten pääsin kuitenkin mukaan. Olin taas super tyytyväinen, Hippu ei yrittänytkään mitään temppuilua, vaan oli koko ajan menossa esteiden yli. Menimme luokan johtoon!
Kävelin kentällä luokan loppuun asti. Viimeinen ratsukko meni meistä ohi, mutta sekin oli meidän tallilla valmennuksissa käyvä, joten ei mua kauheasti ärsyttänyt.

LINKKI VIDEOON (Video alkaa esteestä numero 2)

Menimme palkintojenjakoon, jälleen sama meidän tallin kolmikko nappasi sijoitukset ja itse olin taas toinen. Sain palkinnoksi lahjakortin hevosten suolahuoneeseen tai infrapunahierontaan, saa nähdä milloin päästään käymään Hipun hemmotteluhoidossa!
Palkintojenjaon jälkeen otimme vielä muutamia kuvia ja pakkasimme ponit. Kotimatka meni nopeasti ja pian olimmekin taas kotona. Purimme ponit autosta, laitoimme kamat paikoilleen ja Hippu pääsi vielä ulos.

Meidän tallin supertiimi!

Kokonaisuudessaan meillä oli tosi hyvä päivä, en olisi edes välittänyt, vaikka en olisikaan saanut sijoituksia, sillä tärkeintä mulle oli varmat radat ilman kieltoja. Oli ihanaa voida luottaa, että hevonen tekee asioita mielellään, antaa pieniä mokia anteeksi ja ennen kaikkea: nauttii siitä, mitä tekee. Tästä kaikkein suurin kiitos kuuluu Roosalle, ilman hänen apuaan mä en olisi ikinä uskaltautunut kisoihin, eikä me luultavasti enää edes hypättäisi!

Roosan estevalmennus

Moikka!

Eilen treenattiinkin taas oikein kunnolla, kun vuorossa oli Roosan pitämä estevalmennus. Meinasin myöhästyä valmennuksesta, Roosan tultua olin ehtinyt kävellä puoli kierrosta. Kannoimme maneesiin muutaman esteen ja sen jälkeen nousin ratsaille.
Aluksi teimme ihan vaan verryttelyä sileällä. Hippu oli ravissa tosi löysä, pohkeeseen se ei viitsinyt reagoida juuri ollenkaan ja kannuksen käyttö sai aikaan lähinnä pään nakkelua ja hännän huitomista. Teimme paljon voltteja ja ravin sisäisiä siirtymiä. Hippu alkoi vähän heräillä, mutta oli edelleen hidas pohkeelle.
Laukassa teimme vanhaa tuttua harjoitusta, jossa ensin hidastettiin laukkaa ja sen jälkeen edettiin reippaammin. Lisäksi hidastuksen aikana piti tehdä voltti. Itse olin aivan pihalla, roikuin takanojassa ja kiskoin ohjista, vaikka alas istuminen ja vatsalihasten käyttö olisi varmasti helpottaneet hidastamista huomattavasti. Kääntämisen suoritin näyttävästi lähes kaatamalla Hipun minikokoiselle ympyrälle, vaikka tilaa olisi ollut vaikka kuinka paljon...
Päästyäni suunnilleen kartalle, pidimme pienen kävelytauon, jonka jälkeen aloitimme hyppäämisen. Menimme alkuun ihan mini ristikoita melko pitkällä lähestymisellä ja jo ekalla esteellä aloin puskea tosi rajusti eteen. Hippu hyppäsi kuitenkin kivasti ja oli hyvin kuulolla, mutta lähdin jo lähestymisen alussa panikoimaan, että hyppyä ei tulisikaan ja pidensin laukkaa askel askeleelta, kunnes olimme ponnistuspaikassa. Teimme samaa juttua pienehköillä pystyillä ja sain vihdoin itseni rauhalliseksi, mulla on joku ristikkokammo vissiin?
Seuraavaksi vuorossa oli yksi mun ikuisista suosikkitehtävistä, ensin pysty pituushalkaisijalla ja siitä neljän laukan kaareva linja seuraavalle pystylle. Tehtiin tätä molemmissa suunnissa ja olin tosi tyytyväinen, en puskenut, en roikkunut ohjissa. Saatiin tosi siistit hypyt aikaan ilman suurta draamaa.
Mutta koska pilvilinnoissa leijuminen ei ole kovin pitkäaikaista huvia, siirryimme tekemään tehtävää, jossa pituushalkaisijalla oli ahdas neljän askeleen linja. Ensimmäiset kaksi kertaa ratsastin Hipun välissä hitaaksi ja hypyt oli hyviä, mutta kun Roosa sanoi, että en saa auttaa Hippua yhtään, alkoi olla tukalat paikat. Hippu jyräsi ensimmäiselle esteelle, räpelsi väliin 3.5 laukkaa ja loikkasi teatraalisella ilmavaralla minimaalisen pienen okserin yli. Toisella yrityksellä väliin tuli sievästi neljä askelta ristilaukkaa. Jätettiin tehtävä hautumaan ponin päähän ja käveltiin hetki.

Kuvat taattua videolta pysäytettyä laatua...

Tarkoituksena oli hypätä pitkää rataa, jota en kuitenkaan onnistunut oppimaan ulkoa, joten Roosa joutui koko ajan huutelemaan mitä piti tehdä. Aina, kun tiesin mihin olen menossa, meni pieni pätkä tosi kivasti, mutta välillä sössin itse ja pari kertaa Roosa huusi väärän tien ja jouduimme katkaisemaan radan ja jatkamaan eri kohdasta. Rata oli aikamoista kaaosta, kaarevat linjat ja yksittäiset hypyt sujuivat keskimäärin ihan hyvin, mutta se ahdas linja oli aivan tuskaa. Siinä tuli jopa kielto, mitä ei ikinä ennen ole tapahtunut Roosan tunnilla. Sain kuitenkin itseni kasaan paremmin kuin ikinä ja toisesta kieltoyrityksestä huolimatta poni meni yli! Loppuradan taisin muistaa ihan itse ja hypytkin olivat ihan hyviä, vaikka Hippu selvästi väsyi ja alkoi painaa päätä alas vetäen mut pois tasapainosta.
Ravasin eteen-alas ja kävelytin loppukäynnit samalla, kun purimme esteitä.
Kaikenkaikkiaan valmennuksesta jäi positiivinen fillis, vaikka ajoittain sähläsin ihan omiani ja varsinkin alussa en oikein saanut itseäni kuriin, vaan puskin eteen ja samalla roikuin ohjissa. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen siihen, että sain kaikki tehtävät onnistumaan edes kerran ja kiellon jälkeen Hippu meni esteestä yli, eikä alkanut pelleillä ja kiellellä viittä kertaa peräkkäin.

LINKKI VIDEOON

Perjantain kouluvalmennus ja itsenäisiä hyppyjä

Moi!

Mun inostus tätä blogia kohtaan on vajonnut pohjaan kuin kivi, kuvien saaminen maneesissa on ihan tuskaa ja aikaakaan ei ole rajattomasti. Toivottavasti tulisi jo kevät, että pääsisi kentälle ratsastamaan ja saattaisin itsekin vähän piristyä!
Perjantaina meillä oli kouluvalmennus. Hippu oli heti alusta asti jotenkin hankalan oloinen, puski kaikkia apuja vastaan ja hermostui heti, kun komensin napakasti.
Tunnin alku meni kohtuu hyvin, kun teimme helppoja juttuja ympyrällä. Heti, kun aloitimme tekemään väistöjä käynnissä, koko pakka levisi, Hippu jännittyi ja nosti turvan taivaisiin. Sama meininki jatkui myös raviväistöissä ja lisäksi poni kyttäsi maneesin toista päätyä. Ehkä 20 minuutin  ja väistöjen sisäisten siitymien jälkeen Hippu alkoi rentoutua.

Vaihdoimme tehtäväksi tehdä lävistäjällä pohkeenväistöä käynnissä, keskipisteen jälkeen suoristaa ja nostaa laukka, laukata suoraan uralle asti ja tehdä voltti, jonka jälkeen ravin kautta käyntiin ja sama juttu uudestaan. Aluksi Hippu oli taas tosi jännittynyt, mutta rentoutui nopeasti ja laukat nousi tosi hienosti! Teimme myös ihan parin askeleen väistöjä laukassa ja Hippu tosiaan pystyi ottamaan ne pari pientä ristiaskelta!

Lopuksi ravasin rennosti eteen-alas ja kävelin pitkään.
LINKKI VIDEOON

Sunnuntaina tallilla oli estetunti. Äiti pyysi, ettei esteitä purettaisi, joten meille jäi maneesiin hyvä rata, jota hyppäsin itsenäisesti.
Alkukäyntien jälkeen aloin tehdä askellajin sisäisiä siirtymiä ensin ravissa ja myöhemmin myös laukassa. Hippu oli kivasti kuulolla ja selvästi odotti, milloin pääsee hyppäämään.
Hyppäämisen aloitin pienellä ristikolla, joka oli maneesin poikki. Tulin aluksi ravissa, ensimmäisellä kerralla Hippu ei ymmärtänyt ollenkaan ravissa hyppäämisen ideaa, vaan pysähtyi tuijottamaan estettä ihmeissään samalla, kun keräsin itseäni sen kaulalta kunnon naurukohtauksen saattelemana. Ristikko oli Hipun mielestä kauhean pelottava, se piti ylittää joka kerta valtavalla loikalla.
Hyppäsin kaikki muutkin esteet kerran yksittäin. Kaikista muista selviydyttiin kunnialla, mutta sarjan b-osa aiheutti yllättävän kiellon, joka luultavasti johtui valon heijastumisesta esteen taakse. Toisella yrityksellä sarjakin sujui jo hyvin.

Hyppäsin lyhyen radan aluksi n. 50cm korkeana. Hippu oli tosi kivasti kuulolla ja hyppäsi hyvistä paikoista. Päätin tulla radan vielä toisen kerran 60-70cm korkeana. Hippu oli edelleen innoissaan, mutta kuunteli tosi hyvin.

Hippu olisi voinut hyvin hypätä radan vielä kerran isompana, sillä oli virtaa ja halua hypätä. En kuitenkaan vielä halua nostaa rimaa liian korkealle, koska ollaan kuitenkin vasta pääsemässä yli meidän epävarmuudesta hypätessä.
Lopuksi ravasin Hipun rennoksi ja kävelin pitkät loppukäynnit.
LINKKI VIDEOON

Hipun entiset omistajat kylässä

Moikka!

Eilen Hipun entiset omistajat Henna ja Anitta tulivat käymään kylässä.
Henna piti mulle koulutunnin. Aloitimme menemällä ravissa ympyröitä ja haimme tahtia ja tasapainoa. Hippu oli aika kiireinen, mutta kuunteli suhteellisen hyvin.
Pienen käytitauon jälkeen aloimme tehdä tehtävää, jossa ensin tuli avotaivutusta pitkän sivun alusta, keskellä pitkää sivua voltti ja pitkä sivu loppuun suoralla hevosella. Teimme tätä aluksi käynnissä. Itse jäin helposti jännittyneeksi sisä hartiasta ja Hippu alkoi puskea vastaan. Heti, kun rentouduin, Hippukin pehmeni.

Teimme samaa tehtävää myös ravissa. Jouduin tekemään paljon ylimääräisiä ympyröitä, jotta sain Hipun rauhalliseksi. Avot ja voltit menivät kuitenkin hyvin, kunhan sain ponin kulkemaan "kiskoilla", enkä antanut sen liirata lapoja ulos.

Teimme samaa tehtävää vielä laukassa. Yllätyin tosi positiivisesti, kun Hippu sai hyvin tehtyä lievää avoa myös laukassa! Hippu alkoi kuitenkin jo selvästi väsyä, joten lopetimme laukassa työskentelyn melko pian ja teimme loppuverryttelyt.

Tänään menimme tallille jo ajoissa. Olimme varanneet maneesin kello 11, jotta pääsimme hyppäämään. Aluksi Henna meni Hipulla. Hennan mukaan Hipun tasapaino on kehittynyt, enkä ole saanut sitä ainakaan pilattua. Henna meni paljon ympyröitä kaikissa askellajeissa ja herkisteli Hippua pidätteille. Lopuksi Henna otti pari hyppyä ja sen jälkeen pääsin itse ratsaille.

Aluksi jouduin menemään paljon siirtymiä laukasta käyntiin. Jäin helposti liikaa kädellä kiinni, jolloin Hippu sai vedettyä itsensä etupainoiseksi. Kun pidin siirtymässä vastaan vatsalihaksilla, alkoi Hippu siirtyä käyntiin tosi kevyesti!

Aloimme tulla pieniä kavaletteja apupuomien kanssa. Hippu ei meinannut pysyä kaarteissa kunnolla kahden ohjan välissä, mutta kun muistin olla vetämättä sisäohjasta, kääntyi poni paljon helpommin.
Seuraavaksi hyppäsimme tehtävää, jossa aluksi tuli keskihalkaisijalla ollut este, sitten käännös vasemmalle, lävistäjällä ollut pysty ja loppuun toisella lävistäjällä ollut pysty.
Tämän toistimme muutaman kerran ja se sujui tosi hyvin.

Esteet oli siis sijoitettu näin.

Vaihdoimme jälleen tehtävää. Ensin keskihalkaisijan este, sitten käännos vasemmalle ja violetin pystyn takaa linja keskihalkaisijan esteelle niin, että se hypättiin vinoon. Tämän teimme molempiin suuntiin, oikeassa kierroksessa tietysti kierrettiin sinisen pystyn takaa. Vasemmalta tullessa vino hyppy oli tosi hyvä, mutta oikealta tullessa en saanut paikkaa osumaan ihan nappiin.

Lopuksi teimme keskihalkaisijan esteestä okserin. Tulin okserin alkuun yksittäisenä ja lopuksi teimme siihen b-osaksi pystyn. Sarja meni tosi kivasti ja paikat osuivat tosi hyvin joka kerta!

Tässä meidän upea okseri, yritettiin saada siitä edes vähän erikoisen näköinen

Lopuksi Anitta meni loppuravit ja -käynnit samalla, kun me muut keräsimme esteet pois.

Kaikenkaikkiaan sain viikonlopun aikana tosi paljon hyviää vinkkejä Hipun kanssa toimimiseen. Henna tuntee Hipun kuitenkin niin hyvin, että osaa sanoa, miten mun pitää toimia vaikeissa tilanteissa.

Helsinki Horse Fair 2015

Pitkän messupäivän päätteeksi istahdin vielä koneelle kirjoittamaan vierailustani Helsinki Horse Fair-messuilla. Tämä olikin minulle ensimmäinen kerta Helsingin messuilla, aikaisemmin olen käynyt vain Tampereella.
Olin paikalla jo heti kello kymmenen jälkeen ja poistuin messuilta vasta juuri ennen sulkemista.
Ensimmäisenä katsoin pätkän Kohti GPtä-näytöstä, joka tosin osoittautui pidemmän päälle melko pitkäveteiseksi. Hieno hevonen ja kiva idea, mutta ei ihan mun juttu...

Kiertelin ehkä puoli tuntia ja teinkin heti ensimmäisessä kaupassa ihanan löydön: Equilinen punainen flättäri vain 59€! Palasin takaisin Horze-areenan laidalle ja kuvasin Dressage meets western-näytöstä. Tästä tykkäsin paljon, oli hauska nähdä ratsastajien vaihtavan hevosia ja tekevän eri lajin liikkeitä.

Lähes heti alkoi valjakkoajon Indoor driwing challenge, jonka kuvasin myös. Itse en ole koskaan saanut mitenkään läheistä kosketusta valjakkoajoon, joten oli tosi kiva nähdä laji areenalla.

Näytösten jälkeen olikin pidempi aika shoppailla, juttelin parin tutun kanssa ja kävin katsomassa eri rotuisia hevosia. Näytillä oli tosi paljon eri rotuja, joita olisi ollut kiva katsella lähempääkin. Karsinoiden edustoilla oli kuitenkin niin paljon porukkaa, että pysyin suosiolla kauempana.
Löysin itselleni Roecklin hanskat, eikä hintakaan ollut paha: 35€! Yritin etsiä myös hupparia, mutta en löytänyt mitään kivaa, josta olisi löytynyt sopiva koko.
Poikkesin välissä kuvaamassa kevään ratsastusmuotinäytöksen, jossa siis esiteltiin hevosten ja ratsastajien kevään muotiasuja. Itse varusteurheilijana pidin näytöksestä tosi paljon, mutta areena oli liian pieni.

Seuraavaksi piti metsästää ruokapaikka. Jokaisessa ravintolassa oli järkyttävät jonot, joten pitkän edestakaisin ramppaamisen jälkeen päädyimme äidin kanssa menemään kahvilaan ja söimme sämpylät. Ruokailun jälkeen yritin kuvata estekisoja, mutta olin niin huonolla paikalla, ettei siitä tullut mitään. Siispä jatkoin shoppailukierrosta. Muita näytöksiä en enää jaksanut katsoa, vikellystä taisin kuvata viisi minuuttia. Keskityin lähinnä kiertelemään kauppoja ja mukaan tarttuikin vielä Charles Owenin kypärälaukku.

Jatkoin kiertelyä vielä hetken, mutta kello alkoi olla jo niin paljon, että oli aika lähteä kotiin.
Kokonaisuudessaan tapahtumasta jäi hyvä mieli. Katsomot oli ehkä vähän huonosti suhteessa isoon Horze-areenaan, Horse&Rider areena oli tosi pieni ja porukkaa oli turhan paljon. Expoalue oli kuitenkin tosi hyvin ja selkeästi järjestelty ja mielenkiintoista ohjelmaa riitti varmasti kaikille kävijöille.

Roeckl grip-hanskat 35€, Reunos

Equiline flättäri, 59€, Reunos

Charles Owen kypärälaukku, 32€, en muista kauppaa.

Kehitystä havaittavissa!

Moi!

Eilen vuorossa oli jälleen Roosan valmennus. Menin tallille jo hyvissä ajoin, mutta Hipun loimi oli vähän vuotanut läpi vesisateessa ja poni oli ollut loimen alta likainen, joten sen puhdistamiseen meni tosi paljon aikaa! Minulle tuli vähän kiire verrytellä, en ehtinyt muuta, kuin kävellä ja ottaa pari kierrosta ravia molempiin suuntiin.
Aloitimme tunnin menemällä kavaletteja ympyrällä. Oikeassa kierroksessa olin aluksi vähän pihalla, kun yritin keskittyä korjaamaan istuntaa eteenpäin. Vasemmassa kierroksessa aloin pikku hiljaa saada homman ideasta kiinni ja Hippu tuntui tosi mukavalta!
Siirryimme hyppään kahta estettä. Ensimmäsen esteen edessä oli kaksi innaripuomia ja takana yksi ja toisen esteen edessä oli yksi puomi yhden laukan välillä. Aina esteen jälkeen piti tehdä voltti. Tämä menikin hyvin ja Hippu teki tosi pyöreitä ja ilmavia hyppyjä.
Roosa nosti esteitä vähän ja muutti samalla ensimmäisen esteen okseriksi. Tulimme molemmat esteet pari kertaa. Hippu hyppäsi edelleen tosi hyvin ja aloin itse päästä hyppyihin mukaan paremmin kuin tunnin alussa. Tehtävään lisättiin vielä kavaletit, jotka eivät onneksi aiheuttaneet vielä tässä vaiheessa mitään ongelmia. Hippua oli helppo ohjata ja se eteni itse, mutta sain kuitenkin helposti otettua sitä kiinni.
Roosa kysyi, saako esteitä nostaa vielä vähän, mutta sanoin, että ei nosteta enää. Menimme siis esteet vielä kerran saman kokoisina kuin edelliselläkin kerralla. Alku lähti tosi lupaavasti, mutta keltaisen pystyn kanssa aloin itse sählätä reittiä ja jouduin tulemaan sen pari kertaa, ennen kuin sain etäisyyden sopimaan.
Lopetimme valmennuksen onnistuneeseen hyppyyn keltaiselle pystylle ja ravasin Hipun eteen-alas. Kävelytin loppukäynnit samalla, kun keräsimme esteet pois ja sen jälkeen vein Hipun
talliin syömään iltaheiniään.
Puhuttiinkin tästä aiheesta valmennuksen aikana ja haluan ehdottomasti jakaa tämän teillekin: Me ollaan työskennelty Hipun tasapainon ja laukan kanssa kaksi vuotta ilman suuria tuloksia. Nyt, viimeisen kolmen viikon aikana, kolmen valmennuksen jälkeen Hippu on muuttunut täysin:
-Se ei kaahaa enää etupainoisena
-Se ei kiellä
-Sen laukka pyörii ja on säädettävissä
Jotenkin kaikki on loksahtanut vaan kohdalleen ja Roosa on ollut se apu, jonka oon toivonut jo pitkään löytäväni. Tätä menoa kun jatketaan, tulee Hipusta ihan huippu kiva esteheppa!

LINKKI VIDEOON