Mun inostus tätä blogia kohtaan on vajonnut pohjaan kuin kivi, kuvien saaminen maneesissa on ihan tuskaa ja aikaakaan ei ole rajattomasti. Toivottavasti tulisi jo kevät, että pääsisi kentälle ratsastamaan ja saattaisin itsekin vähän piristyä!
Perjantaina meillä oli kouluvalmennus. Hippu oli heti alusta asti jotenkin hankalan oloinen, puski kaikkia apuja vastaan ja hermostui heti, kun komensin napakasti.
Tunnin alku meni kohtuu hyvin, kun teimme helppoja juttuja ympyrällä. Heti, kun aloitimme tekemään väistöjä käynnissä, koko pakka levisi, Hippu jännittyi ja nosti turvan taivaisiin. Sama meininki jatkui myös raviväistöissä ja lisäksi poni kyttäsi maneesin toista päätyä. Ehkä 20 minuutin ja väistöjen sisäisten siitymien jälkeen Hippu alkoi rentoutua.
Vaihdoimme tehtäväksi tehdä lävistäjällä pohkeenväistöä käynnissä, keskipisteen jälkeen suoristaa ja nostaa laukka, laukata suoraan uralle asti ja tehdä voltti, jonka jälkeen ravin kautta käyntiin ja sama juttu uudestaan. Aluksi Hippu oli taas tosi jännittynyt, mutta rentoutui nopeasti ja laukat nousi tosi hienosti! Teimme myös ihan parin askeleen väistöjä laukassa ja Hippu tosiaan pystyi ottamaan ne pari pientä ristiaskelta!
Lopuksi ravasin rennosti eteen-alas ja kävelin pitkään.
LINKKI VIDEOON
Sunnuntaina tallilla oli estetunti. Äiti pyysi, ettei esteitä purettaisi, joten meille jäi maneesiin hyvä rata, jota hyppäsin itsenäisesti.
Alkukäyntien jälkeen aloin tehdä askellajin sisäisiä siirtymiä ensin ravissa ja myöhemmin myös laukassa. Hippu oli kivasti kuulolla ja selvästi odotti, milloin pääsee hyppäämään.
Hyppäämisen aloitin pienellä ristikolla, joka oli maneesin poikki. Tulin aluksi ravissa, ensimmäisellä kerralla Hippu ei ymmärtänyt ollenkaan ravissa hyppäämisen ideaa, vaan pysähtyi tuijottamaan estettä ihmeissään samalla, kun keräsin itseäni sen kaulalta kunnon naurukohtauksen saattelemana. Ristikko oli Hipun mielestä kauhean pelottava, se piti ylittää joka kerta valtavalla loikalla.
Hyppäsin kaikki muutkin esteet kerran yksittäin. Kaikista muista selviydyttiin kunnialla, mutta sarjan b-osa aiheutti yllättävän kiellon, joka luultavasti johtui valon heijastumisesta esteen taakse. Toisella yrityksellä sarjakin sujui jo hyvin.
Hyppäsin lyhyen radan aluksi n. 50cm korkeana. Hippu oli tosi kivasti kuulolla ja hyppäsi hyvistä paikoista. Päätin tulla radan vielä toisen kerran 60-70cm korkeana. Hippu oli edelleen innoissaan, mutta kuunteli tosi hyvin.
Hippu olisi voinut hyvin hypätä radan vielä kerran isompana, sillä oli virtaa ja halua hypätä. En kuitenkaan vielä halua nostaa rimaa liian korkealle, koska ollaan kuitenkin vasta pääsemässä yli meidän epävarmuudesta hypätessä.
Lopuksi ravasin Hipun rennoksi ja kävelin pitkät loppukäynnit.
LINKKI VIDEOON
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti